Pikavippejä vertaillaan yleensä todellisilla vuosikoroilla. EU-direktiivi 98/7/EY ja kuluttajansuojalain 7 luvun 6 § edellyttää aina todellisen vuosikoron ilmoittamista lainailmoituksissa. Pienlainat eivät kuitenkaan kuulu tähän määritelmään, joten lainan tarjoajat eivät ole nykyisen lainsäädännön mukaan velvoitettuja ilmoittamaan vippien todellisia vuosikorkoja. Jotkin yrityksen kuitenkin ilmoittavat vapaa-ehtoisesti vuosikoron sivuillaan. Korot ovat pikavipeillä niiden lyhytkestoisuuden vuoksi hurjia, mutta todellista vuosikorkoa ei missään tapauksessa kannata pitää ainoana tai edes tärkeimpänä vertailukohteena tutkiessa eri vippien kustannuksia lainaajan näkökulmasta. Kannattaa aina mielummin tarkastella lainan ottamisesta koituvia kustannuksia. Yleisesti ottaen todellinen vuosikorko on väärä tapa laskea lyhytkestoisten lainojen hintaa. Kyseinen laskentametodi on tarkoitettu lähinnä kodinkoneiden tai viihde-elektroniikan osamaksuihin, joissa laina-ajan pituus on tavallisesti 6-9 kuukautta, jolloin toimitus- ja käsittelykuluilla on suuri merkitys takaisin maksettavan rahamäärän suuruuteen. Pikavipin tyyppisissä 1-4 viikon pituisissa lyhyissä lainoissa laina-ajalla on todella paljon suurempi vaikutus todellisen vuosikoron suuruuteen. Euromääräisesti pienissä lainoissa pieneltä tuntuvat maksut maksuerien yhteydessä nostavat lainan kustannukset eli todellisen vuosikoron huomattavasti korkeammaksi, kuin mitä vipin nimelliskorko euroissa antaisi olettaa.
Pikavippejä ottaessa lainaan sisältyy liittyy useita erilaisia kuluja eikä koko kulujen summa siis ole vain korkoa. Käsittelykustannuksiin sisältyy muun muassa toimistonvuokra, laitteet ja ohjelmistot, järjestelmät, kalusteet, markkinointi, henkilökunnan palkat ja laskutus. Lainan ottajan kannattaa siksi pyrkiä minimoimaan lainasta koituvat kulut. Kannattaa siis valita kokonaiskuluiltaan edullisin laina eli sellainen, jossa hoitokulut ja tekstiviestikulut yhteensä ovat pienet. Lisäksi on syytä ottaa suuruudeltaan ja laina-ajaltaan juuri sen tyyppinen pikavippi kuin oikeasti tarvitsee.
Esimerkkejä todellisen vuosikoron laskemisesta
Lyhytkestoisissa ja pienikokoisissa lainoissa, kuten pikavipeissä, todellinen vuosikorko lasketaan Työ- ja elinkeinoministeriön suosituksen mukaisesti seuraavan laisella kaavalla
korkoprosentti= ((korot+kulut)/lainasumma)*(365/laina-aika)*100%
missä korot, kulut ja lainasumma annetaan euroissa ja laina-aika annetaan päivissä
Kun todellisen vuosikoron suuruudesta on aina niin paljon puhetta, niin tarkastellaanpa pikavippiä, jonka todellinen vuosikorko olisi esimerkiksi niinkin suuri kuin 25%, summa 100 euroa ja laina-aika 14 vuorokautta. Silloin korot+kulut olisivat ((korkoprosentti)/100%/(365/laina-aika))*lainasumma eli 3,80 euroa, jolloin takaisin maksettava summa olisi 103,80 euroa. Aivan ymmärrettävää, että korot ovat paljon suurempia, sillä harva yritys pystyisi näin pienillä koroilla pyörittämään pikalainapalvelua.
Tarkastellaan seuraavaksi todellista tilannetta. Pikavipin määrä on jälleen 100 euroa ja laina-aika 14 vuorokautta. Nyt korko on 9 euroa ja ottamisen ja maksamisen menevät kulut ovat 20 euroa.
Tällaisen pikavipin todellinen vuosikorko on = ((9 + 20) / 100) * (365 / 14) * 100 = 756,07 %, eli korko on valtavan paljon suurempi kuin edellisen esimerkin, vaikka takaisin maksettava summa ei kasvakaan kovin paljoa.
Laina-ajan merkitys todellisessa vuosikorossa
Oletetaan, että lainaaja tarvitsee 50 euron pikavipin. 7 päivän takaisinmaksuajalla kulut ovat 13 euroa ja 14 päivän takaisinmaksuajalla 18 euroa. Jälkimmäinen on todelliselta vuosikoroltaan selvästi edullisempi, sillä sen vuosikorko on 939% ensimmäisen vaihtoehdon koron ollessa 1356%. Lyhyemmällä maksuajalla vippi kuitenkin todellisuudessa lainaajalle halvempi. Vaikka vippi pitää maksaa aiemmin takaisin, säästää sillä kuitenkin viisi euroa. Tämän takia kannattaa katsoa todellisia kustannuksia mielummin kuin pelkästään todellista vuosikorkoa.
PIDÄ YHTEYTTÄ